Skip to content

Pikavippien puolesta

Oikeusministeriön vaatimus laittaa alle 1000 euron lainoille korkokatto on herättänyt paljon keskustelua. Ne jotka näkevät pikavipit vain törkeänä koronkiskontana haluavat kieltää pikalainat kokonaan. Tämä korkokatto ei tietenkään ole täyskielto, mutta käytännössä katsoen se merkitsisi sitä. Esimekriksi 200 euron pikavipin korkokatto asettaisi korkokuluiksi reilusti alle 10 euroa. Tällä hetkellä korkokulut ovat 25-50 euron välillä suurin piirtein.

Korkokatto tietenkin kuulostaa kuluttaja kannalta hyvältä diililtä, mutta koska korkotulot olisivat pikavippiyhtiöille kannattamattomat, eivät he enää voisi myöntää tällaisia lainoja. Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtajan Kari Kuusiston mukaan esimerkiksi 100 euron pikalainojen myöntäminen tällaisilla koroilla aiheuttaisi yhtiölle tappiota, sillä pikavippihakemuksia hylätään noin 40% ja näistä hakemuksista koituu joka tapauksessa kuluja yhtiölle.

Pikavippien korkokatto on näkemykseni mukaan vain keino saada pikavippitoiminnalle loppu. Monet korkokattoa kannattavat vastustavat pikavippejä ja haluavat niille täyskiellon. Totuus on, että pienlainojen osuus kulutusluotoista ja  velkaongelmista on alle prosentti. Pienlainat ovat pieniä summia verrattuna kuluttajien ottamiin asunto- tai autolainoihin. Muutaman sadan euron pikavippien kustannukset ja niiden aiheuttama velkakierre on saanut liian suuret mittasuhteet. Uskon, että 150 000 euron asuntolainan aiheuttamat ongelmat ovat kuluttajalle paljon suuremmat ja aiheuttavat isompaa damagea, jos velan maksu aiheuttaa ongelmia.

On myös selvää, että pikavippejä tullaan jatkossakin myöntämään ja jos korkokatto astuisi voimaan olisi kyseessä vain suuremmat yli 1000 euron luotot. Näiden lainojen aiheutamat korot ja velkaongelmat kasvaisivat suuremmiksi ja niiden jotka aiemmin olisivat tarvinneet parin sadan euron vippiä joutuvat nyt turvautumaan isompiin summiin.

Oikeusministeriön esitys on laitettu eteenpäin ja siihen tehdään päätös syksyn 2012 aikana.

Kymmenen tosiasiaa pienlainoista

TNS gallupin tutkimus pienlainoista

Pikavippien markkinointicaset

Pikavippien mainontaan joudutaan aina aika ajoin puuttumaan, sillä mainokset ovat puutteellisia j harhaajohtavia. Isoimmat markkinointiin liittyvät caset liittyvät OPR-Vakuuden Pikavippi.fi pienlainan mainontaa ja Reissuluoton mainontaan. Molemmissa on vaadittu mainoskampanjan lopetamista ja laitetty uhkasakko.

Pikavippi.fi

OPR-Vakuuden pienlainan Pikavippi.fi mainontaan on puututtu kahteen otteeseen maaliskuussa 2011 ja myöhemmin talvella 2011. Ensimmäisellä kerralla Pikavippi.fi palvelun kampanja oli laaja, monta kaupunkia kattava kadunvarsimainonta. Mainonnassa ei noudatettu markkinointisäädöksiä, sillä siinä ei ilmoitettu ”luoton todellista vuosikorkoa, luoton korkoa ja muita luottokustannuksia, luoton määrää tai luottorajaa, luottosopimuksen kestoa sekä luoton ja luottokustannusten yhteismäärää selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla”.

OPR-Vakuus lupasi poistaa mainokset, mutta aloitti vastaajan kampanjan myöhemmin saman vuoden puolella. Tällä kertaa mainoksissa oli tarvittavat tiedot mutta ne oli ilmoitettu niin pienellä präntillä, että niitä oli vaikea lukea näköetäisyydeltä ja esimerkiksi liikkuvatsa autosta tekstiä ei pystynty lukemaan.

Kuluttaja-asiamies vaati, että markkinaoikeus tuomitsisi OPR-Vakuuden maksamaan 50 000 euron uhkasakon markkinointikiellon. Toinen vaihtoehto oli, että OPR-Vakuudelle määrätään uusi vastaavanlaisen kielto ja 100 000 euron uhkasakko. (lue lisää)

Reissuluotto

Reissuluoton markkinointikampanaj keväällä 2011 oli täysin vastaavanlainen. Mainoksissa ei oltu kerrottu tarvittavia tietoja tarpeeksi isolla präntillä ja sen vuoksi yhtiölle asetettiin 50 000 euron uhkasakko. (lue lisää)

Pikavippien markkinoinnista on asetettu omat säädökset, mutta yllättävän moni ei näitä säädöksiä noudata. Nämä kaksi yhtiötä eivät todellakaan ole ainot jotka eivät ole piitanneet markkinoinnin säädöksistä. Muihinkin on puututtu, mutta uskon, että on yhtiöitä, joiden mainoksiin ei ole puututtu millään tavalla. Tai en ainakaan ole löytänyt vastaavanlaisia tapauksia kuin muutaman. Markkinoinnin seuraaminen ei selkeästikään ole järjestelmällistä ja mielestäni epätasa-arvoista, jos kaikkiin mainoksiin ei suhtauduta yhtä kriittisesti.

Lue myös: Pikavippejä ei saa myöntää enää öisin

Pikavippien markkinointi

Pikavippejä markkinoidaan kaikkialla. Pääkaupunkiseudulla pikavippimainoksia on metroasemilla, muualla niihin voi törmätä bussipysäkeillä, kaduilla kadunvarsimainoksissa, lehdissä ja internetissä. Lisäksi sähköpostit ja kännykät pursuavat vippimainoksia sen jälkeen kun olet kerran ottanut pikavipin. Ja tulee niitä mainoksia muillekin.

Pikavippifirmoja on lähes sata ja jokainen tietenkin haluaa asiakkaat itselleen. Pikavippien markkinointi onkin tämän vuoksi todella aggressiivista. Tässä muutamia pikavippimainoksia.

Terravippi mainos

.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.

Suoravippi mainos

.
.
.
.
.
.
.
.
.
.

Pikavippi.fi mainos

.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.

Kaksi ensimmäistä mainosta houkuttavat yksinkertaisella viestillään; pikavippi on helppoa rahaa. Mainoksista kuitenkin puuttuu kaikki mitä pikavippimainoksissa tulee säädösten mukaan olla. Alimmassa mainoksessa tarvittavat tiedot löytyvät pienellä präntillä mainoksen allaosasta. Mainoksessa on aina mainittava luoton todellinen vuosikorko, luotosta koituvat kokonaiskustannukset ja laina-aika.

Pikavippiyhtiöt saavat myös lisänäkyvyyttä erilaisten pikavippivertaiujen kautta. Vertailut suosittelevat tiettyjä pikavippiyhtiöitä, sivuilla saattaa olla hakukone, arvosteluja ja bannereita.

Pikavippejä koskevat säädökset

Pikavipit eroavat muista lainamuodoista monella tapaa. Lisäksi pikavipit ovat melko uusi lainamuoto Suomessa, joten sitä koskevia säädöksiä jouduttu kehittämään jatkuvasti.

Kun pikavippiala lähti hurjaan nousuun, lähti markkinat täysin käsistä. Pikavippejä sai myöntää milloin vai ja lähes kenelle vain. Pikavippejä pystyi hakemaan tekstarilla muitta mutkitta. Pikavippiyhtiöille bisnes on todella kannattava ja se varmasti johti moniin “ylilyönteihin” markkinoinnissa ja pikavippien myöntämisessä.

Alussa pikavippejä myönnettiin melko hepposin perustein. Hakijan luottotietoja ei tarkistettu eikä hakuprosessissa käytetty minkäänlaista tunnistautumisjärjestelmää, joka takaisi hakijan tietoturvan. Myöhemmin astui voimaan säädös, jonka mukaan hakijoiden luottotiedot tuli tarkistaa ennen vipin myöntämistä ja hakijoiden tuli tunnistautua luotettavalla tavalla pikavippiyhtiön asiakkaaksi. Monet käyttävät tunnistautumiseen verkkopankkitunnuksia. Näin vältytään siltä, että vippiä ei voi hakea toisen henkilön tiedoilla.

Pikavippejä sai aiemmin myöntää 24/7. Toisin sanoen pikavippiä sai hakea mihin vuorokauden aikaan tahansa ja se myös myönnettiin samantien. Tähän tuli muutos ja nykyään pikavippi voidaan myöntää vain klo 7-23 välisenä aikana. Tällä pyritään välttämään hätäiset ja harkitsemattomat päätökset. Yöaikaan hakijat saattavat olla väsyneitä tai humalassa, jolloin pikavipin hakeminen tuntuu hyvältä ratkaisulta. Aamulla saattaa olla toinen mieli.

Pikavippejä on myös markkinoitu hieman kyseenalaisesti. Markkinointia koskevissa säädöksissä vaaditaan muun muassa, että mainoksissa tulee aina mainita vipin todellinen vuosikorko, pikavipistä koituvat kokonaiskustannukset ja lainaehdot. Näitä säädöksiä ei tosin edelleenkään noudateta. Aika ajoin kuluttajavirasto on joutunut puuttumaan pikavippiyhtiöiden mainontaan, koska se on ollut puutteellista.

Pikavippien säädöksiä ja lakeja viilaillaan edelleen. Ehdotuksia on tullut pikavippien täyskiellosta, korkokattoon ja positiiviseen luottorekisteriin. Vielä vuoden 2012 puolella tullaan varmasti tekemään isompia päätöksiä pikavippien suhteen.

Tällä hetkellä ehdotetaan korkokattoa alle 1000 euron lainoille. Ehdotettu korkokatto tosin olisi niin huomattava, että se tekisi pikavippiyhtiöiden toiminnan melko kannattamattomaksi. Jos laki astuisi voimaan, tulisi yhtiöiden toteuttaa uudenlaista toimintasuunnitelmaa, jotta bisneksen teko onnistuisi jatkossa. Ratkaisuna saattaisi olla toiminnan siirtäminen ulkomaille, suurempien lainojen myöntäminen esimerkiksi erissä tai lainamuodon viilaaminen esimerkiksi luottokorttia vastaavaksi. Tällä hetkellä esimerkiksi Everyday palvelu toteuttaa tätä konseptia. Everydayltä voi hakea lainaa, jota voi nostaa pienemmissä erissä, kuten luottkortiltakin.

Pikavippi pähkinänkuoressa

Pikavippi, pikalaina, vippi – siinä yleisimmät nimitykset tälle lainamuodolle. Pikavippi on lähtöisin jenkeistä, jossa se tunnetaan nimellä fast loan.

Pikavippi on lainaa, jota voi hakea pikavippeihin erikoistuneelta rahoitusyhtiöltä tekstiviestillä. Pikavippiin ei tarvita asuntolainan tai opintolainan tavoin takaajia tai vakuuksia. Hakijan tulee olla täysi-ikäinen, Suomessa asuva Suomen kansalainen, jolla on moitteeton luottorekisteri.

Pikavipeiksi kutsutaan pienempiä lainoja 50-1000 euron välillä. Yleensä pikavippiä haetaan 200-500 euroa. Koska lainasummat ovat pienempiä, myöskin maksuajat ovat melko lyhyet ja ne vaihtelevat muutaman viikon maksuajasta muutaman kuukauden laina-aikaan.

Pikavippiä on helppo saada, mutta sen miinuspuoli on suuret korkokustannukset. Todelliset vuosikorot nousevat satoihin prosentteihin. Tosin todellinen vuosikorko saattaa hieman hämätä sillä pikavippi maksetaan yleensä 1-2 kuukauden sisällä takaisin. Toki korot ovat silloinkin korkeat, mutta esimerkiksi muutaman satasen lainasta tulee korkokuluja suurinpiirtein 30 euroa.

Pikavippi on viheliäinen ratkaisu niille, jotka jo ennestään ovat hoitaneet raha-asiansa huonosti. Silloin pikavipin takaisinmaksu saattaa viivästyä, korot nousevat entistä suuremmiksi ja pahimmassa tapauksessa vippi maksetaan takaisin uudella vipillä. Tämä saattaa helposti johtaa kierteeseen, josta on vaikeampi päästä ulos. Silloin kun vippi on tarkoitettu vain hetkelliseen rahanpuutteeseen, ja sillä ei ole tarkoitus rahoittaa menoja joka kuukausi, ei pikavipistä pitäisi tulla mitään maksuongelmia.